Runoelma vuodelta 1994
Maa on täynnä syksyn lehtiä
tämän vuoden uusia painoksia.
Ei kukaan niitä korjaa pois
vaikka talteen ne ottaa vois.
Ne maahan tiukasti jämähtää
kun paksun lumen alle ne jää.
Kevät lumen pois sulattaa
kasan märkiä lehtiä paljastaa.
Niitä hetken hiljaa katselen
- ne on niitä viime vuoden painoksia,
mä ajattelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti