 |
Kuvassa kipuni, tuo paholainen....
|
Kipu, tuo ärsyttävä seuralainen. Mistä se tähän
kroppaani on tunkeutunutkin? Kun istun, se tökkii selkääni tikarillaan
kasvoillaan ilkikurinen ilme. Kun kävelen, se tökkii joka askeleella,
aivan kuin hoputtaen. Kun seison, se ikäänkuin hiljenee odottamaan,
josko pienen liikkeen tekisin johon voisi vähän tökkiä, turhautuu
odottelemaan ja tökkäisee oikein kunnolla. Kun makaan ja rentoutan
selkääni, se jälleen hetkeksi hiljenee, ihmettelee, odottaa, kyllä se
kohta kääntyy niin pääsen tökkäämään. Yritän huumata sitä lääkkeillä,
hetkeksi se pökertyy, mutta kuin ihmeen kaupalla se herää uskomattoman
nopeasti ja tökkäisee ja muistuttaa olemassa olostaan ja virnistää,
siitäs sait, minuun ei sun lääkkeet tepsi. Eikö se koskaan luovuta, eikö
se jo voisi poistua tästä kropastani?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti